Kannattaisiko mennä TikTokiin? Pitäisikö nyt luoda Twitter-profiili? Mikä olisi paras somestrategia?

Tässä pari kuumaa kysymystä, joita olemme käsitelleet alkuvuonna asiakkaiden kanssa sekä ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan että sen jälkeen.

Poikkeusaikoina roikumme somessa ennätyksellisen paljon

Jokaisen organisaation on syytä valita toiminnalleen olennaiset somekanavat harkiten. Tämä korostuu erityisesti poikkeusoloissa.

Poikkeuksellisina aikoina media kuitenkin tavoittaa meidät tehokkaammin kuin koskaan. Siksi houkutus ottaa käyttöön uusia kanavia on suuri. Voi syntyä somestrategia illuusio: meidänkin on syytä olla mukana keskusteluissa kaikilla kanavilla, kaikkien kanssa, koko ajan.

Esimerkiksi korona-aikana Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten mediankäyttö räjähti käsiin. Ensimmäisenä pandemiakeväänä keskivertosuomalainen kulutti eri viestinten äärellä keskimäärin 9,5 tuntia päivässä – peräti 1,5 tuntia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Myös alkaneen sodan aikana monen uutisnälkäisen kansalaisen mediankulutus nousi tappiin, ainakin kriisin alussa. Myöhemmin moni meistä on alkanut asettaa rajoja median seuraamiselle oman jaksamisen ja henkisen hyvinvoinnin vuoksi.

Todellinen ajatusjohtajuus on yhdistelmä malttia ja rohkeutta

Sodan myötä keskustelu ajatusjohtajuudesta on saanut uusia sävyjä.

Yleisö on alkanut odottaa kannanottoja jopa kevyempiin aiheisiin keskittyneiltä somevaikuttajilta. Ja jos vaikutusvaltainen somepersoona ei otakaan tilanteeseen voimakkaasti kantaa, hän saattaa saada seuraajiltaan kielteistä palautetta.

On totta, että ajatusjohtajuus on edelläkävijyyttä. Ajatusjohtajalle on tyypillistä avata rohkeita keskusteluja, astua esiin ja toimia suunnannäyttäjänä.

Olen kuitenkin sitä mieltä, että vastuulliseen ajatusjohtajuuteen kuuluu maltti ja harkinta. Somestrategiassa tämä pätee niin viestien sisältöön kuin kanavien valintaan.

Viihdekanavat ovat muuttaneet luonnettaan sodan aikana

Alkuvuonna TikTok oli kaikkien huulilla, sillä siitä povattiin vuoden 2022 ilmiötä.

Meltwaterin sosiaalisen median tila -tutkimuksen mukaan pohjoismaisista yrityksistä lähes joka neljäs uskoi vuodenvaihteessa, että TikTok on tänä vuonna kaikista nopeimmin kasvava somekanava. B2C-yrityksistä tätä mieltä oli useampi kuin joka kolmas.

TikTok oli alkuaikoinaan korostuneen viihteellinen, teini-ikäisten rakastama somepalvelu, jossa jaettiin enimmäkseen tanssivideoita.

Harmiton hömppäkanava sai kuitenkin uusia piirteitä vuosi sitten, kun kymmenettuhannet venäläiset osoittivat mieltään oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin vangitsemista vastaan. Tieto mielenosoituksista levisi yllättäen juuri TikTokin välityksellä sangen tehokkaasti.

Viimeistään Venäjän hyökättyä Ukrainaan TikTokin luonne muuttui. Siitä tuli taistelujen kuvia välittävä foorumi, jota sodan osapuolet ovat käyttäneet jopa tiedustelutarkoituksissa.

Twitter taas on jo pitkään ollut vahvasti poliittinen foorumi. Venäjän hyökättyä Ukrainaan siitä on tullut todellinen reaaliaikaisen sotatiedon taistelutanner.

Poliittinen vaikuttaminen on saapunut myös Instagramiin, joka yleisemmin tunnetaan kauniiden kuvien jakopalveluna.

Somestrategian tylsät peruskysymykset ovat ajankohtaisia myös poikkeusaikoina

Sopivaa somekanavaa ei  kannata valita sen mukaan, kuinka paljon kanavassa tapahtuu juuri nyt.

Somestrategia ja tärkeät kysymykset. Olennaista on edelleen pohtia, kenet haluaa tavoittaa somen välityksellä. Miettiä vastauksia esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin:

  • Kuka on kohderyhmäsi?
  • Minkä ikäisiä tai millä alueella asuvia henkilöitä yrität tavoittaa somen välityksellä?
  • Millaisia tarpeita kohderyhmäsi edustajalla on?

Nämä ovat pitkäpiimäisiä peruskysymyksiä. Ne ovat kuitenkin äärimmäisen ajankohtaisia myös poikkeuksellisina aikoina.

Se kanava, jossa kohderyhmäsi viihtyy ja johon pystyt tuottamaan kohderyhmääsi palvelevaa laatusisältöä, on oikea kanava. Sekä normaaliaikoina että sodan vallitessa.

Kannattaa siis presidentimme sanoin ”pitää pää kylmänä”. Se on osuva strategia sekä turvallisuuspolitiikassa että markkinointiviestinnän suunnittelussa.

Entä mitä sitten, kun peruskysymyksiin on vastattu? Millä perusteilla voi valita oikeat kanavat? Tutustu tähän reittikarttana toimivaan artikkeliin, joka johdattaa sinut somen hetteiköstä kuivalle maalle!

Ethän myöskään epäröi ottaa yhteyttä? Vaihdan mielelläni ajatuksia somestrategian suunnittelusta!

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Bonfiren blogissa.

Mitä seuraavaksi?

Kuuntele postauksen ääniversio: