Brändipoliisi voi viedä työntekijän innon viestiä saavutuksistaan. Tilanteelle kannattaisi tehdä jotain, sillä viestivä henkilöstö on työnantajalle korvaamaton resurssi, kirjoittaa Aivelan yrittäjä Aino Pajukangas.

Olipa kerran ”Laura”, joka oli saanut valmiiksi kunnianhimoisen projektin. Hän oli saavutuksesta ylpeä ja halusi hehkuttaa sitä Linkedinissä! Ennen postaamista hän kuitenkin päätti lähettää tekstin tiedoksi viestintäpäällikkö ”Tiina-Tuulikille”.

Tiina-Tuulikilla oli Lauralle pitkä lista kommentteja. Lauran sanavalinnat ja kielioppi olivat erityisen huomion kohteena. Muutosehdotuksia riitti myös liittyen postauksen sävyyn ja rakenteeseen.

Ehdotuksia lukiessa Lauran into alkoi hiipua. Hän korjaili tekstiään, kunnes alkoi tuntua, että tekstin henkilökohtainen sävy oli mennyttä. Lopulta Laura päätti, ettei postausta kannata julkaista ollenkaan.

Into törmää usein oikolukuun

Tarina voisi olla totta ja se onkin monessa organisaatiossa. Vaikka työnantajat tietävät, että henkilöstö on heidän viestiensä voimallisin sanansaattaja, ei työntekijöitä osata tukea viestinnässä. Monessa paikassa on yhä ”brändipoliisi”, joka pyytämättä korjailee pilkkuja ja sanavalintoja muiden tuotoksista.

Taustalla on eri syitä: vaativuutta, kontrollinhalua mutta myös pelkoa. Moni ammattiviestijä suhtautuu intohimoisesti ilmaisuun ja huomaamattaan vaatii muiltakin täydellisyyttä. Sisäinen sensuroija voi korjailla muiden tekemisiä myö s osoittaakseen johdolle olevansa tarpeellinen.

Aitoudella on arvoa

Tilanteelle kannattaisi tehdä jotain! Edelmanin luottamusbarometrin mukaan ihmiset luottavat toisten ihmisten viestintään merkittävästi enemmän kuin organisaatioiden viestintään. Viestivä henkilöstö on työnantajalle korvaamaton resurssi, jota tulisi arvostaa ja ja vaalia eikä lannistaa.

Viestinnän ammattilaisena olen toki sitä mieltä, että organisaation virallisten sisältöjen tulee olla laadukkaita. Sen sijaan muut kuin päätoimiset viestijät voivat kernaasti viestiä omalla tyylillään.

Ihmiset luottavat toisten ihmisten viestintään merkittävästi enemmän kuin organisaatioiden viestintään.

Aino Pajukangas

Rosoinen sisältö ihmiseltä ihmiselle voi tuoda brändiin keveyttä. Asiakkaatkin arvostavat aitoutta ja inhimillisyyttä, jotka usein puuttuvat organisaatioiden silotellusta viestinnästä.

Johto voi vapauttaa organisaation viestintäpotentiaalin

Mistä muutos lähtee? No, johdon asenteista. Jos johto kannustaa henkilöstöä luovuuteen ja kokeilunhaluun eikä suodata tai rajoita henkilöstön sometoimintaa, muutos voi alkaa.

Kun organisaatioihin luodaan someohjeita, niissä pitäisi ottaa huomioon työntekijöiden luovuuden ja spontaaniuden tuomat mahdollisuudet. Lisäksi täydellisyyttä tavoittelevien ammattiviestijöiden pitäisi hillitä itsensä ja muistaa, että ihmisten välisessä viestinnässä on kyse yhteyden luomisesta eikä kuvan kiillottamisesta.

Artikkeli julkaistu ensimmäiseksi Kauppalehdessä.

Ota yhteyttä, niin aloitetaan yhdessä matka kohti tehokkaampaa ja strategisempaa markkinointiviestintää!

Mitä seuraavaksi?

Viimeisimmät
Kategoriat