Uusia tekoälysovelluksia ilmaantuu nyt huimaavaa vauhtia. Moni organisaatio on ilmiön edessä polvillaan, kun on vastattava yllättäviin kysymyksiin: Mitä työkaluja meillä kannattaa käyttää? Mitä kaikkea tekoälyllä voi tehdä?, kysyy Aivelan yrittäjä Aino Pajukangas.

Tekoäly on tullut jäädäkseen. Tilintarkastus- ja konsultointiyritys PwC:n mukaan amerikkalaisyrityksistä jo 73 prosenttia on ottanut tekoälyn käyttöön.

Helsingin seudun yrityksistä 57 prosenttia kertoo hyötyneensä tekoälyn käytöstä, kertoo taas Helsingin seudun kauppakamarin selvitys.

Iso osa työntekijöistä kuitenkin seilaa tekoälyn aallokossa tuuliajolla, sillä moni organisaatio ei ole antanut henkilöstölle ohjeita tekoälyn käyttöön. Edelmanin luottamusbarometrin mukaan ihmiset saavat uusista teknologioista eniten tietoa netistä, somesta, ystäviltään ja perheeltään.

Ohjeet loistavat poissaolollaan

Kartoitin oman somekuplani tekoälyohjeiden tilannetta pienimuotoisella kyselyllä, johon vastasi 119 henkilöä. Vain noin joka kymmenes kertoi, että heillä on ohjeet tekoälyn käyttöön eli tekoälyohje.

Sosiaalista mediaa olemme käyttäneet jo 2000-luvun alusta, mutta kyselyni mukaan vain joka kolmannen vastaajan organisaatiossa on ohjeet somen käyttöön.

Kysyin myös kriisiviestinnästä. Kriisi kun ei sanonnan mukaan tule kello kaulassa, vaan mikä tahansa organisaatio voi milloin vain joutua myrskyn silmään. Silti vain kymmenesosa kyselyni vastaajista kertoi, että heillä on ohjeet viestintään kriisitilanteessa.

Tulokset eivät ole yleistettävissä, sillä ne kertovat vain omasta yhteisöstäni, jossa on paljon viestinnän ja markkinoinnin päättäjiä. Silti ne antavat ajattelemisen aihetta.

Vaatiiko ohjeiden puute asennemuutosta?

Ohjeiden puute saattaa johtua asenteista. Usein ohjeiden ajatellaan olevan merkki epäluottamuksesta ja rajoittavan työntekijöiden luovuutta ja innovointikykyä.

Ohjeet ovat ensisijaisesti työkalu, jonka ansiosta voi tuntea olonsa turvalliseksi. Väärinymmärrykset vähenevät, kun työyhteisön jäsenet toimivat ohjeiden mukaan johdonmukaisesti.

Työskentelin taannoin organisaatiossa, joka oli saanut kiitosta laadukkaista prosesseista. Niinpä siellä lähes mihin tahansa asiaan löytyi ohje. Vitsailimme, että edes nenää ei saanut kaivaa ohjeiden vastaisesti.

Taustalla luottamus- tai resurssipula

Jos kovin moniin asioihin on ohje, työntekijät voivat kokea luottamuksen puutetta. Ohjeet voivat myös johtaa joustamattomuuteen: ajatellaan, että jos on ohje, oman järjen käyttö on kiellettyä.

Ohjeiden puute saattaa myös kieliä resurssipulasta. Esimerkiksi tekoäly muuttuu niin kiivaasti, että sitä koskevaa ohjetta pitää päivittää jatkuvasti.

EU:ssakin ymmärretään ohjeiden arvo

Minusta ohjeet ovat ensisijaisesti työkalu, jonka ansiosta voi tuntea olonsa turvalliseksi. Väärinymmärrykset vähenevät, kun työyhteisön jäsenet toimivat ohjeiden mukaan johdonmukaisesti.

Ohjeet ovat tapa tukea yhteisiä tavoitteita ja arvoja. Ne ovat myös erottamaton osa riskienhallintaa.

EU-tasolla on jo tiedostettu, että tekoälyn kanssa ihmisiä ei voi jättää yksin. Unionissa on vireillä laki, jonka tavoite on säännellä tekoälyn käyttöä.

Säätely ja ohjeet ovat huolenpitoa. Ohjeen olemassaolo tarkoittaa, että joku muu on perehtynyt asiaan puolestasi ja luonut sopivan menettelytavan parhaimman tiedon pohjalta.

Joko teillä on tekoälyohje? Ellei, miksi ei?

Artikkeli julkaistu ensimmäiseksi Kauppalehdessä.

Mitä seuraavaksi?

Viimeisimmät
Kategoriat